Leirit

Vantaan kehitysvammaisten tuki ry.

Turvallisuussuunnitelma Kukonnotkon leirikeskuksessa järjestettäville leireille

 

Sisällysluettelo:

Jondanto

  1. Turvallisuussunnitelman yleiset tiedot

1.1 Kuvaus yhdistyksestä

1.2 Kuvaus Kukonnotkon leirikeskuksesta

  1. Kriittiset alueet

2.1 Ulkotilat

2.2 Sisätilat

  1. Kriittiset pisteet

3.1 Leiritoiminta

3.2 Asiakaskuntaan liittyvät riskitekijät

3.3. Ohjaajien tilanne ja toiminta

  1. Riskien ennakointi ja toimenpiteet riskien hallinnassa

4.1 Ohjaajien ”rekrytointi”, valvojamitoitus ja perehdyttäminen

4.2 Ennen leiriä

4.3 Leiritoiminta ja säännöt leirillä

4.4 Toiminta tapaturman/sairastumisen johdosta, sekä muut emotionaalisuuteen liittyvät asiat

Huomioitavaa

 

 

 

 

 

Johdanto

 

Tämä on turvallisuussuunnitelma Vantaan kehitysvammaisten tuki ry:n järjestämille leireille Kukonnotkon leirikeskuksessa. Suunnitelmassa on kuvattu tukiyhdistyksen toimintaa ja Kukonnotkon leirikeskusta. Suunnitelmaa tehdessä asianosaiset kartoittivat erilaisia riskejä leiripaikalta, sekä asiakkaisiin ja ohjaajiin liittyviä riskitekijöitä ja tekivät sen pohjalta suunnitelman, jolla leireillä toimitaan turvallisuus edellä. Suunnitelmaa on tarkoitus täydentää ja työstää säännöllisesti, kun tietomme ja kokemuksemme turvallisuusasioissa kasvavat.

Uskomme, että suunnitelmaa voidaan soveltaa myös muissa tukiyhdistyksen järjestämissä virkistystapahtumissa.

Terveisin:

Marika Kaspio-Oksa

Kristiina Mäkelä

Mika Korkeakangas

Vantaalla 11.1.2024

1.   Turvallisuussuunnitelman yleiset tiedot

1.1  Kuvaus Vantaan kehitysvammaisten tuki ry.stä

 

Vantaan kehitysvammisten tuki ry on perustettu vuonna 1965 ja se on tarkoitettu kaikille vantaalaisille kehitysvammaisille, heidän perheilleen ja kaikille jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä heidän parissaan.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten ja heidän perheittensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua. Yhdistys toimii yhteistyössä kehitysvammahuollosta vastaavien viranomaisten ja järjestöjen kanssa, valvoo kehitysvammaisten ja heidän perheittensä etuja sekä toimii yhdyssiteenä jäsentensä välillä. Yhdistys on tarkoitettu kaikille vantaalaisille kehitysvammaisille, heidän perheilleen ja kaikille jotka haluavat tehdä vapaaehtoistyötä heidän parissaan.

Yhdistyksen hallituksen jäsenet toimivat vapaaehtoispohjalta ja perustehtävänä on taata kaikille alueen kehitysvammaisille tasavertaiset mahdollisuudet osallisuuteen mm. kerhotoiminnan, leiritoiminnan ja muun virkistyksen avulla.

 

1.2 Kuvaus Kukonnotkon leirikeskuksesta

 

Kukonnotkon leirikeskus on Vantaan kaupungin ylläpitämä ja se sijaitsee Heinolan pohjoispuolella Syrjäkylässä osoitteessa Vehkalahdentie 166, 19250 Heinola. Vantaalta leirikeskukseen on noin 150 kilometrin matka. Kukonnotko toimii ympäri vuoden ja se on esteetön leirikeskus. Luonnonläheinen ympäristö tarjoaa upeat puitteet erilaisille tilaisuuksille.

2.   Kriittiset alueet

 

2.1 Ulkotilat

 

Leirialueen välittömässä läheisyydessä, idässä on vilkasliikenteinen Vehkalahden tie, jossa kulkee autoja rekoista henkilöautoon. Leiri-alue rajoittuu lännessä olevaan Ylä-Pajujärveen, jossa leirikeskuksella on oma rantaviiva ja jonka rannalla sijaitsevat leiriläisten käytössä olevat puulämmitteiset saunat ja laiturit. Lähellä järven keskikohtaa sijaitsee pontoonilaituri, jolle täytyy mennä uiden. Ylä-Pajujärven toisella puolella sijaitsee isolla metsäisellä alueella kota tulisijoineen ja kaksi laavua, joiden välissä on avoin tulisija. Rannan saunarakennuksille menee leirikeskuksen pihapiiristä ajotie, jota saatetaan käyttää moottoriajoneuvoilla. Samainen tie on myös leiriläisten käytössä matkalla rantaan ja metsäretkille. Leirialueen parkkipaikat sijaitsevat ruokalarakennuksen päädyssä. Mökkikylän keskellä sijaitsee grillialue.

Leirialueen pihapiirissä on hiekkakenttä, jossa on liukumäki ja keinuja. Alueella on kentät jalkapallon, koripallon ja lentopallon pelaamiseen, 9-väyläinen frisbeegolfrata sekä luontopolku. Leirikeskuksen metsäisillä osuuksilla ei ole teitä ja maastossa on korkeuseroja.

2.2 Sisätilat

 

Majoitustilat sijaitsevat kahdessa erillisessä majoitusrakennuksessa.  Majoitusakennuksista löytyvät makuuhuoneita 1-3:lle henkilölle, wc:t, suihkut, takka ja oleskelutila minikeittiöineen. Minikeittiön varusteisiin kuuluvat mikroaaltouuni, kahvinkeitin ja jääkaappi. Majoitusrakennuksiin mahtuu 35 henkeä. Toisessa majoitusrakennuksessa on myös sähkökäyttöinen sauna ja pesutilat, joissa on lattialämmitys. Saunallisessa asuinrakennuksessa on kolme ulko-ovea. Toisessa  asuinrakennuksessa on kaksi ulko-ovea. Majoitustilat ovat sähkökäyttöisiä ja lämmitys tapahtuu patterien avulla.

Alueella on myös majoitukseen soveltuvia mökkejä kerrossänkyineen. Mökkejä on yhteensä seitsemän, kolme kappaletta kuuden hengen talviasuttavia mökkejä ja kuusi kappaletta neljän hengen kesäkäyttöön soveliasta mökkiä. Mökit ovat vain nukkumiskäyttöön.

Ruokalarakennuksessa on suurkeittiö ja iso ruokasali, jonne mahtuvat karaokelaitteet ja siellä on myös äly-tv. Rakennuksessa on myös kaksi wc:tä, välinevarasto, sekä yksi makuuhuone kahdelle hengelle. Huoneessa on oma lavuaari. Rantasaunat ovat puulämmitteiset ja niissä on oleskelutilat takkoineen.

 

3.   Riskitekijät

 

3.1 Leiritoiminta

 

Leirien ohjelmaan kuuluu askartelua, erilaisia ulko- ja sisäpelejä, grillausta nuotiossa/takassa, sekä retkiä lähiluontoon ja karaoken laulamista karaokelaitteilla. Tämän lisäksi leirillä soudellaan veneellä/kanootilla, saunotaan, uidaan ja harrastetaan vesiurheilua polkuveneillä. Talvella uiminen on mahdollista avannossa.

3.2 Asiakaskuntaan liittyvät riskitekijät

Vantaan kehitysvammaisten tuki ry:n toimintaan ja virkistykseen osallistujat ovat eri ikäisiä kehitysvammaisia henkilöitä. Kehitysvammaisuuteen liittyy alentunut toimintakyky ja useimmilla henkilöillä saattaa olla haasteita kommunikaatiossa, itsestä huolehtimisessa, sosiaalisissa taidoissa, yhteisössä toimimisessa, itsehallinnassa, terveyden ylläpidossa ja turvallisuuskäyttäytymisessä. Yhteistä heille on se, että he tarvitsevat erityistä tukea elämän eri osa-alueilla.

Älylliseen kehitysvammaisuuteen voi liittyä muita kehityshäiriöitä, lisävammoja ja –sairauksia, kuten aisti-, puhe- ja liikuntavammat, epilepsia, autismi, mielenterveyden häiriöt ja haastava käyttäytyminen. Leiriolosuhteissa mahdolliset liitännäissairaudet saattavat lisätä riskejä. Näitä riskejä ovat lääkkeet, erilaiset allergiat, mahdolliset mielenterveyteen liittyvät tunnereaktiot, sairauskohtaukset, kuten epilepsia, sekä leiriläisten kehitysvammasta johtuvat erityispiirteet, tuen tarpeet ja toimintakyky.

3.3 Ohjaajien tilanteet ja toiminta

 

Ohjaajina toimivat vapaaehtoiset henkilöt. Heillä ei siis välttämättä ole sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutusta, tarvittavia ensiaputaitoja tai kehitysvamma-alan asiantuntemusta. Leirin toiminta asiakaskuntaan nähden riippuu ohjaajien asiantuntuntijuudesta ja henkilömäärän riittävyydestä. Riskeinä saattaa olla ohjaajien tietotaidon puute, sairastuminen tai tapaturmainen loukkaantuminen kesken leirin. Ohjaajien resurssia voi hetkellisesti sitoa myös se, että ohjaaja joutuu lähtemään leiriläisen mukana käymään lääkärissä/sairaalassa.

4.   Riskien ennakointi ja toimenpiteet riskien hallinnassa

 

4.1 Ohjaajien ”rekrytointi”, valvojamitoitus ja perehdyttäminen

Vantaan kehitysvammaisten tuki ry:n hallitus päättää leirien järjestämisestä ja ohjaajamitoituksesta hallituksen kokouksessa. Hallitus myös päättää leirin ajankohdat ja päivät ja sihteeri pyrkii varaamaan leirikeskuksen tuolle ajankohdalle. Ohjaajamitoituksesta päätetään, kun tiedetään leirin osallistujamäärän, osallistujat ja heidän erityispiirteensä, mikäli ne ovat tiedossa. Leiritoiminnan optimaalinen organisointi alkaa välittömästi, kun hallituksella on tieto leirin ajankohdasta, jotta ohjaajamitoitus saadaan sovittua tarvetta vastaavaksi. Mikäli oman yhdistyksen piiristä, tai hallituksesta ei löydy tarpeeksi ohjaajia, kartoitetaan mahdollisuus palkata henkilö/henkilöt yhdistyksen ulkopuolelta. Kartoitetaan myös mahdollisuus saada ensiaputaitoinen leiriohjaaja.

Ohjaajien resurssoinnissa on huomioitava riskitekijä, että ohjaaja on estynyt esim. sairauden vuoksi tulemaan ohjaajaksi. Hallituksen tehtävänä on tehdä suunnitelma sitä varten, jos leiri joudutaan keskeyttämään.

4.2 Ennen leiriä

 

Yhdistys selvittää ennen leiriä osallistujan kykyprofiilin, toimintaedellytykset ja mahdolliset liitännäissairaudet ja lääkitykset. Lääkeselvitys ja yksilöllisten erityistarpeiden kartoitus tapahtuu osallistujille lähetettävällä selvityslomakkeilla (Kykyprofiililomake, lääkeselvityslomake), jotka postitetaan yhdessä leirikirjeen kanssa. Lääkelomakkeessa selvitetään sekä lääkemääräykset että leiriläisen kyky huolehtia niistä itse. Täytetyt selvityslomakkeet tulisi olla yhdistyksellä ennen leiriä.

Asiakkaista johtuvien riskien hallitsemiseksi leiriohjaajien tiedossa on oltava:

  • Osallistujien yleissairaudet ja lääkitykset.
  • Osallistujien allergiat ja niiden ensiapuhoito.
  • Leiriläisten mahdolliset sairaskohtaukset esim. epilepsia ja sairaskohtausten ensiapu.
  • Tunne-elämä ja sosiaaliset taidot.
  • Turvallisuuskäyttäytyminen (Vaarantaju)
  • Liikkuminen erilaisissa maastoissa.
  • Mahdolliset pelkotilat.
  • Omaisten/läheisten yhteystiedot

Ohjaajien tulisi ymmärtää, että yllättävät tilanteet voivat lisätä joidenkin leiriläisten tuentarvetta.

Mukaan lähteville ohjaajille pidetään perehdytys- ja kuulemistilaisuus, jossa kartoitetaan ohjaajien tietotaito, voimavarat ja perehdytetään heidät riskienhallintaan ja leirikäytäntöihin, sekä osallistujien toimintakykyyn. Perehdytystilaisuudessa pohditaan, tulisiko osallistujien lääkkeet olla ohjaajilla lukitussa kaapissa, jotta voidaan taata, ettei niitä häviä tai joudu väärille henkilöille

Perehdytystilaisuudessa sovitaan myös turvallisuusvastaava ja /tai lääke- ja ensiapuvastaava ja mahdollinen kokoontumispaikka tulipalon varalta. Mikäli on mahdollista, perehdytetään vastaava(t) hätäensiapuun/annetaan ensiapukoulutusta. Jokaisen ohjaajan on perehdyttävä turvallisuussuunnitelmaan. Ohjaajat voivat myös miettiä, perustavatko he yhteisen ryhmän sosiaaliseen mediaan yhteyden ylläpitämiseksi. (Signal, WhatsApp)

Ennen leiriä varmistetaan, että ensiapuvälineistö on kunnossa. Ohjaajat varmistavat ensiapuvälineistön tilanteen ja kunnon. Leirillä tulisi olla kyypakkaus, laastareita, sideharsotaitoksia, joustositeitä, ihoteippiä, haavapyyhe, kolmioliina, suojakäsineitä, sakset, hätäensiapuohje, desinfektioaine, elvytyssuoja, haavaside, kompressiside ja kylmägeeli.

4.3 Leiritoiminta ja säännöt leirillä

 

Kaikki ohjaajat huolehtivat yhteistyössä leirin turvallisuudesta. Ohjaajat toimivat vastuullisesti ja kohtelevat leiriläisiä tasapuolisesti. Ohjaajilta edellytetään asiallista ja hyvää käytöstä ja ohjaajien keskinäiset suhteet eivät saa vaikuttaa leirin toimintaan. Leirin ohjaajat tutustuvat maastoon, ensiapuvälineisiin ja sammustuskalustoon ja sen sijaintiin sekä hätäuloskäyntien sijaintiin ja toimintaan.

Leirialueen henkilökunta ja JPS palvelut oy huolehtivat käytettävien välineiden kunnosta. He tarkistavat rakennusten kunnon, pelastustiet, palohälyttimet sammutusvälineiden kunnon, veneiden kunnon ja varustetason mm. äyskäri, köysi sekä kunnossa olevat airot, tulppa ja pelastusliivit.

Mikäli ohjaajat tuovat leirille omia, leiriläisten käyttöön tarkoitettua välineitä/laitteita, on ohjaajien tarkistettava laitteiden kunto ja turvallisuus. Ohjaajat arvioivat, voivatko asiakkaat käyttää laitetta ilman ohjaajaa. Mikäli ohjaajilla on mukana lemmikkejä, kuten koiria, on heillä velvollisuus katsoa, ettei heistä aiheudu mitään vaaraa leiriläiselle. Ohjaajan velvollisuus on katsoa, onko koira leirikelpoinen. Aggressiivista koiraa ei saa ottaa mukaan.

Leiriläisten käyttämällä rannalla tulee olla tarpeelliset varusteet pelastamiseen ja avun hälyttämiseen. Ohjaajilla tulee olla kännykkä, ensiavun yhteystiedot ja leiripaikan osoite lähettyvillä. Uimista ja saunomista ja veneilyä varten on oltava riittävästi valvojia mukana. Heidän tulee tietää, ketkä ovat paikalla. Leiriläiset eivät saa mennä rantaan, uimaan, saunaan, soutamaan tai kävelyretkelle ilman valvontaa/ohjaajaa. Souturetkellä on jokaisella oltava pelastusliivi päällä. Leiriohjaajien tulisi informoida toisia, mikäli ottavat jonkun ryhmän uimaan, kävelyretkelle tai soutamaan ja kerrottava, ketä lähtevät mukaan. Pihapiirissä leiriläiset voivat olla ilman valvojaa ja mennä esim. syömään omassa porukassa. Ohjaajien on hyvä välillä tarkistella, missä leiriläiset kulloinkin ovat.

Leiriläiset voivat auttaa saunan lämmittämisessä ja takan/nuotion sytyttämiseen liittyvissä asioissa, mikäli ohjaajat katsovat heidän siihen turvallisesti valvonnassa kykenevän. Suurin vastuu on kuitenkin ohjaajalla. Samoin ohjaajan velvollisuus on huolehtia jälkisammutukseen liittyvistä asioista. Leiriläiset käyttävät asuinrakennusten keittiöiden hellaa ja uunia ohjaajan ollessa paikalla.

Toimintoja rajoitetaan esim. myöhään illalla, jolloin ollaan väsyneitä ja siksi hiljaisuus alkaa klo 22. Sen jälkeen saa valvoa mutta ulkoilu, kovaääninen keskustelu tai musiikin kuuntelu ilman kuulokkeita ovat ohjeiden vastaisia.

Leiri on kiusaamisvapaa. Kiusaamiseen puututaan heti ja nämä tilanteet selvitetään ohjaajan kanssa. Kiusaaminen on aina subjektiivinen kokemus. Jokainen ihminen tuntee ja erottaa itse, milloin häntä aidosti loukattu ja jokaisen leiriohjaajan on tunnistettava tilanne ja puututtava siihen. Mikäli koet kiusatuksi tulemista, kerro siitä ohjaajalle.

4.4 Toiminta tapaturman/sairastumisen johdosta sekä muut emotionaalisuuteen liittyvät asiat

 

Tapaturman/sairaustapauksen sattuessa kartoita tilanne ja anna mahdollinen ensiapu. Varmista paikallaolijoiden turvallisuus. Mikäli tilanne vaatii tarkempia tutkimuksia, ota yhteyttä Hollolan sosiaali- ja terveyskeskukseen, yhteystiedot ovat tämän suunnitelman lopussa, ”huomioitavaa”- osiossa. Jos et ole varma, miten tilanne esim. epilepsiakohtauksessa tulee hoitaa, konsultoi asiasta lääkäriä tai sairaanhoitajaa. Mikäli tilanne on kriittinen, soita 112.  Kerro puhelimessa nimesi ja osoitteesi selvästi ja rauhallisesti ja kerro selkeästi mitä on tapahtunut. Vältä laveaa kuvailua, pysy faktoissa. Ensiavun saavuttua, ohjaa hoitajat tapahtumapaikalle. Mikäli tilanne on vakava ja sairaalahoitoa tarvitaan, ota yhteyttä hallituksen sihteeriin asian tiimoilta ja kerro tapaturmasta. Yhdessä päätetään, kuka ottaa yhteyttä mahdollisiin omaisiin. Tilanteen vakavuus mitataan sairaalahoidon ja/tai ensihoitajan käynnin tarpeella.

Tulipalo: Sammuta palon alku, jos voit. Älä vaaranna omaa turvallisuuttasi. Pelasta kaikki rakennuksessa olevat, jos voit. Sulje ovet ja ikkunat poistuessasi. Soita hätänumeroon 112. Tee hätäilmoitus vasta, kun olet turvallisessa paikassa. Opasta palokunta paikalle. Ohjaa leiriläiset etukäteen sovitulle kokoontumispaikalle.

Tärkeää on, että yksi ottaa vastuun tapahtuman hoidossa, pysyy rauhallisena ja jakaa tehtäviä muille ohjaajille.

Aggressiivinen leiriläinen: Ohjataan rauhallisesti omaan huoneeseen tai sivuun muista leiriläisistä ja varmistetaan siten muiden turvallisuus. Ohjaaja valvoo henkilöä, ei jätetä yksin. Jos mahdollista, niin tilanteessa olisi hyvä olla kaksi ohjaajaa. Juttele rauhallisesti ja vastaa henkilön syytöksiin/puheeseen faktatiedolla ja ole provosoitumatta. Voit yrittää myös kiinnittää henkilön huomion toiseen asiaan. (Sää, kivat harrastukset, henkilön haaveet tai toiveet ja suunnitelmat tulevaisuudelle) Vältä henkilön koskettamista. Mikäli leiriläisellä on jokin aseeksi luokiteltava tai koet väkivallan uhkaa, soita 112 ja poistu paikalta.

Ohjaajien kesken keskustellaan jälkikäteen asioista ja järjestetään mahdollinen kriisiapu.  Aggressiivisesti käyttäytyvän henkilön leiri keskeytetään ja organisoidaan leiriläisen kotiin lähettäminen.

Huomioitavaa

  • Mikäli leirillä esiintyy sairauksia epidemian lailla tai ohjaajia ei ole riittävästi äkillisen sairaustapauksen vuoksi, keskeytetään leiri välittömästi. Asia saatetaan tiedoksi hallitukselle, kysytään toimintasuunnitelmaa ja miten asia organisoidaan.
  • Mikäli katsotaan, että leiriläinen tarvitsee runsaasti apua alentuneen toimintakyvyn vuoksi, voi hallitus edellyttää avustajan lähtöä mukaan. Asia kartoitetaan ja neuvotellaan yksilöidysti.
  • Aggressiivisesti käyttäytyvä leiriläinen lähetetään kotiin leiriltä.
  • Kiusaamiselle on 0- toleranssi.
  • Tapaturmista/sairauksista pidetään kirjaa, jotta vakuutusyhtiöön voidaan antaa tarkka seloste tapahtumasta.
  • Leireille osallistuville yhdistys hankkii tapaturmavakuutuksen leirin ajaksi. Myös kuljetusajat ovat vakuutuksen piirissä. Vakuutusyhtiö on Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva. Yhdistys järjestää perheleirejä, joille ei yhteiskuljetusta tai leiriohjaajia järjestetä. Myös vakuutukset perheet järjestävät itse.
  • Vantaan kehitysvammaisten tuki ry:n leirit ovat alkoholittomia leirejä. Huumausaineiksi luokiteltujen aineiden tuominen ja käyttö leirillä on kielletty.
  • Kukonnotkon leirikeskus sijaitsee Hollolan pohjoispuolella ja Hollolan terveysasema on lähin asema osoitteessa: Terveystie 2, 15870 Hollola. : Puhelin: +358 3 8802401. Tekstiviesti, ajan peruutus: +358 45 73959196. Puhelinajat:

-ma 08:00 – 15:00

– ti 08:00 – 15:00

– ke 08:00 – 15:00

– to 08:00 – 15:00

– pe 08:00 – 14:00

  • Päivystys: Akuutti24. Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystys sijaitsee Lahdessa. Päivystyksen osoite on Keskussairaalankatu 7. Ennen päivystykseen lähtöä, tulee soittaa Päivystysavun numeroon 116117.