Erityinen yksinäinen elämä- Blogi
Lila-Marjut Rajamaa
Marika Kaspio-Oksa
Kehitysvammaisen nuoren erityisen yksinäinen elämä
Tämän blogitekstin tarkoituksena on kuvata nuorten kehitysvammaisten kokemia yksinäisyyden tunteita ja osallisuuden haasteita. Kerromme, mitä yksinäisyys on kokemuksena ja esittelemme tutkimustietoa vammaisten nuorten yksinäisyyden kokemuksista ja osallisuuden toiveista Suomessa. Ratkaisuksi yksinäisyyden kokemuksiin katsomme eri yhdistysten ja järjestöjen tekemät vammaistyöt.
Kehitysvammaisten ihmisten yksinäisyyttä tutkitaan niukasti. Olemassa olevissa tutkimuksissa yksinäisyys sivuutetaan muutaman sanan lauseilla, kun pääpaino on kaikessa muussa. Ja tutkimuksen lopputulokset tulkitaan kehitysvammalasit silmillä. (Kehitysvammaliitto 2015). Toisin sanoen, vammaisuus on nähty ainoana selittävänä tekijänä tutkimuksissa.
Yksinäisyys koskettaa syvältä. Varsinkin vammaiset nuoret tarvitsevat meidän huomiomme. Siinä, missä tavalliseksi luokiteltu nuori harrastaa ja näkee kavereita kodin ulkopuolella, jää kokemuksemme mukaan kehitysvammainen nuori kotiin tai liikkuu vanhempiensa matkassa, vanhempien ehdoilla. Samoin asumispalveluyksiköissä elävien vammaisten nuorten liikkuvuus ja osallistuminen ulkopuolella olevaan maailmaan saattaa olla laitoksen henkilökunnan viitseliäisyyden tai resurssoinnin varassa.
Kehitysvammaisissa ihmisissä on pienituloisia, vähän koulutettuja, ilman parisuhdetta tai hyviksi koettuja ihmissuhteita eläviä ihmisiä. Heillä saattaa olla terveysongelmia ja heidän osallisuutensa yhteiskunnassa on alentuneen toimintakyvyn vuoksi rajoittunutta. Yksinäisyyden kokemukset voivat heikentää hyvinvointia erityisen paljon. (Teittinen 2015).
Yk:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus hyväksyttiin Yk:n yleiskokouksessa 13.12.2006. Sopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Sopimus velvoittaa huomioimaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet ja takaamaan vammaisille samat yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuudet kuin kaikille muillekin. Lisäksi sopimus korostaa yleisen asennemuutoksen tärkeyttä, stereotypioiden ja ennakkoluulojen poistamisen merkitystä ja yleistä tietoisuuden lisäämistä vammaisten aseman edistämiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumiseksi. (Suomen yk-liitto 2021).
Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on ollut osa asenneilmapiirin muutosta ja vaikutustyötä. Nyt haetaan uutta käsitystä vammaisuudesta ja vammaisen ihmisen asemasta, sillä perinteisesti vammaiset ovat olleet tekemisen kohde. Vammaiselle kuuluu ihmisoikeudet ja tämä lähestymistapa korostaa osallisuutta ja tasa-arvoa. (Suomen Yk-liitto 2015, 5,6.). Haluamme tällä blogilla tuoda esiin sen, miten vakavasta asiasta on kyse. Vammaisen nuoren hyvinvoinnista ja oikeudesta normaaleihin ihmissuhteisiin YK:n kirjausten mukaisesti.
Yksinäisyys mielletään läheisen ihmisen puutteeksi omasta elämästä. Yksinäisyys voi olla myös syvempi kokemus. Kipeää, emotionaalisesti koettua yksinäisyyttä ympärillä olevista ihmisistä huolimatta. Yksinäisyys voi olla pakollista ja ahdistavaa, kun taas omasta halusta johtuva yksinäisyys on vapaaehtoista ja positiivisesti koettua. Ihminen voi olla myös sosiaalisesti yksinäinen. Tämä näkyy kuulumattomuutena ja osattomuutena sosiaalisista verkostoista ja itselle merkityksellisistä ryhmistä. (Nyyti 2021)
Yksinäisyys heikentää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Pitkittynyt yksinäisyys altistaa sekä fyysisille että henkisille sairauksille. (SPR 2021) Yksinäisyyden kokemukset voivat aiheuttaa mielenterveydellisiä ongelmia kuten masennusta ja unettomuutta sekä arvottomuuden tunnetta. (Mielenterveystalo 2021)
Yksinäisyydessä ihminen kokee ahdistusta puuttuvista ihmissuhteista. Lamaannuttavan asiasta tekee sen, että hänellä ei ole ketään, kenelle puhua, tai ketään, joka kuuntelisi ja jolle kertoisi omia ajatuksia, toiveita ja tarpeita. Isossa joukossa, lähellä ihmistä, on tuttuja kasvoja, koulukavereita, sukulaisia, työkavereita, mutta yksinäinen seisoo silti yksin. On ulkopuolinen, kelpaamaton ja kuulumaton muiden joukkoon. (Junttila 2015)
Yksinäisyys tutkimuksen aiheena on varsin tuoretta. Aika ajoin eri tieteenaloilla on kuitenkin tutkittu yksinäisyyttä, ja siitä on löydetty muutamia olennaisia elementtejä. Tässä niistä muutamia:
- Yksinäisyyden tunne voi johtua sosiaalisen verkoston kapeudesta ja puutteesta tai kaverisuhteiden laadusta; Suhteessa ei ole vastavuoroisuutta eikä hyvinvointia edistäviä elementtejä.
- Yksinäisyys on aina ihmisen itsensä kokemaa.
- Yksinäisyys on kokemuksena ahdistavaa ja epämiellyttävää (Junttila 2015).
Kehitysvammaisten nuorten yksinäisyys.
| Faktaa vammaisten nuorten omista kokemuksista:
· Nuoret ovat muita nuoria harvemmin tyytyväisiä elämäänsä ja tuntevat useammin yksinäisyyttä.
· Nuoret kokevat terveydentilansa muita huonommaksi ja kärsivät useammin kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta.
· Nuoret pitävät koulunkäynnistä muita vähemmän ja kärsivät useammin koulu-uupumuksesta.
· Nuoret kokevat muita useammin syrjivää kiusaamista, fyysistä uhkaa ja seksuaalista väkivaltaa.
(THL 2017)
|
Kehitysvammaiset tuntevat tulevansa torjutuksi herkästi erityistarpeiden vuoksi. Yksinäisyyden tunne lisääntyy ja tämä lisää myös erilaisuuden tunnetta. Osallistuminen erilaisiin tapahtumiin on vammaiselle aina haastavaa liikkumisen vaikeuden vuoksi. (Rantapere 2020). Kouluterveyskyselyssä 2017 nousi esille, että toimintarajoitteisilla nuorilla oli muita nuoria vähemmän osallisuuden kokemuksia. Yksinäisyyttä oli kokenut moni: neljännes toimintarajoitteisista nuorista, pojista 17 % ja tytöistä 26 %. Muista nuorista yksinäisyyttä oli kokenut alle kymmenesosa! Huolta herättävää, sillä onhan todettu, että pitkäaikainen yksinäisyys heikentää nuoren elämänlaatua ja hyvinvointia, ja on riskinä psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. (THL 2017)
Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen tekemässä kyselyssä nousi esille huoli koulujen resurssien riittävyydestä vammaisten lasten tarvitsemalle tuelle. Erityisesti oppituntien ulkopuolisiin tilanteisiin, kuten vaikkapa välitunneille, on ollut vaikea saada riittävää tukea: moni lapsi oli tuonut juuri näissä tilanteissa esille yksinäisyyden kokemuksia. Välitunnit olisivat kuitenkin luonnollinen paikka kaverisuhteiden rakentumiselle. Yksilölliset tuen tarpeet olisikin syytä voida huomioida entistä vahvemmin kouluympäristöissä ja tuen toteutukseen tarvitaan riittäviä ja pysyviä resursseja. (Valjakka 2021)
Vammaiset nuoret kaipaavat ystävien lisäksi aktiivista mukanaoloa yhteiskunnassa, harrastuksia, työtä tai muuta mielekästä tekemistä. He ovat tuoneet ilmi, että heidän vammansa tai sairauden luonne ja määrä on vaikuttanut ystävien saantiin. Vammaisuus on aiheuttanut nuorille ulkopuolisuuden ja toiseuden kokemuksia. He ovat kokeneet tuijottamista, yksinäisyyttä ja kiusaamista. Ulospäin näkyvä vamma tai sairaus tuntuu vammaisten mielestä lisäävän muiden silmissä vierautta ja negatiivisia mielleyhtymiä vammaista kohtaan, eikä tilaisuuksia tai paikkoja kohdata muita samanhenkisiä ihmisiä aina ole. Nuoret toivovat seuraa muista ihmisistä, sillä samassa tilanteessa olevien ihmisten tarjoama vertaistuki on tärkeää. Myös ystävyyssuhteet ja kaveruus ei vammaisen kanssa on monen vammaisen nuoren toiveessa. Osa nuorista saattaa löytää seuraa itselleen mm. oppilaitoksista, työpaikoista, harrastuksista ja internetistä. Teknologia onkin yksi suurimmista kohtaamisen areenoista nyky-yhteiskunnassa ja lähes kaikkien ulottuvilla. (Langel 2021).
Opiskelu, urasuunnittelu, harrastukset ja työn tekeminen, sekä itsenäiseen elämään pyrkiminen on osa toimijuuteen liittyviä osallisuuden tekijöitä, joita vammaiset nuoret toivovat saavuttavansa. Tähtäimessä vammaisilla on normaali nuoren aikuisen elämä, jossa opiskellaan, käydään töissä ja harrastetaan, kuulutaan ympäröivään yhteiskuntaan. (Langel 2021). Syrjityksi ja eriarvoiseen asemaan jääminen ovat uhkana kaikenikäisille vammaisille vähemmistöasemansa vuoksi. Heille tarkoitetut palvelut suunnitellaan pääsääntöisesti aikuisten ehdoilla, lapsen näkökulma unohtaen. Lasten ja nuorten ääni hukkuu helposti äänekkäämpien aikuisten alle. Siksi vammaisten lapsen ja nuoren riski tulla syrjityksi on erityisen suuri. (Ahola, Pollari, 2018).
Tämän hetkisessä hallitusohjelmassamme on nuorten hyvinvointia huomioitu erityisesti valtakunnallisessa nuorisotyön ja –politiikan ohjelmassa VANUPO:ssa. VANUPO on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja ja edistää nuorisolain (1285/2016) 2 §:n mukaisten tavoitteiden toteuttamista. Hallitusohjelman mukaisesti VANUPO:ssa on otettu pääteemoiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen, yhtenä kohteena ovat vammaisuuden, asuinpaikan, etnisen taustan tai taloudellisen tilanteen vuoksi harrastuksista syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. (Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 2020–2023, 2020, 7-8,18.)
Harrastusten kautta yhteisöllisyyttä ja ystäviä
Harrastusmahdollisuuksilla on yksinäisyyttä ehkäisevänä toimintana erityistä merkitystä lapsille ja nuorille. On tärkeää löytää itseään kiinnostavaa tekemistä, saada siitä onnistumisen kokemuksia ja samalla tulee mahdollisesti solmituksi ehkä eliniän kestäviä ihmissuhteita. Ensiarvoisen tärkeää on, että harrastusmahdollisuuksia on tarjolla kaikille; matalalla kynnyksellä ja myös matalilla kustannuksilla. (Riihimäki 2021). Kaikilla ei ole varaa kalliisiin harrastusmaksuihin.
Edelleen asenteilla on vaikutusta vammaisten nuorten harrastamismahdollisuuksiin ja sitä kautta kaverisuhteiden löytymiseen. Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnallista osallisuutta tutkineessa hankkeessa nousi esille asenteiden vaikutus: nuorille ei ole harrastustarjontaa tai järjestetä erityistä tukea liikuntapaikoilla niin, että harrastaminen mahdollistuu myös vertaisryhmän ulkopuolella. Asuinpaikkakunta aiheuttaa vielä lisähaasteita. Etenkin syrjäseuduilla asuvien nuorten kohdalla vammaisista henkilöistä ei välttämättä muodostu harrastusryhmää. Silloin helposti käy niin, että toiminnan järjestämistä tai mukauttamista yksittäisiä vammaisia henkilöitä varten ei tehdä. (Eriksson 2021)
Nykyinen talouskehitys maassamme vaikuttaa entisestään heikentävästi osallistumismahdollisuuksiin ja -edellytyksiin. Rahoituksen niukentaminen osallistumista tukevien palveluiden määrärahoista ja yleinen osallistumismahdollisuuksien kaventuminen ei edistä marginaaliryhmien osallistumista ja yhdenvertaisuutta.
Vammaisjärjestöt kohtaamisen paikkoina
Suomessa eri vammaisjärjestöjen tehtävänä on osallisuuden ja tasa-arvon tukeminen ja edistäminen hyvinvoinnin turvaamiseksi (Vammaispalvelun käsikirja 2021.) Vammaisjärjestöt ovat tämän suhteen avainasemassa yksilön osallisuuden ja elämänlaadun parantamisen välillä. Vammaisjärjestöt ovat kohtaamisten areenoita vammaisille, koska järjestöjen vetämät kerhot ja virkistystoiminta vetävät yksilöitä yhteen, yhteisen tekemisen puitteessa. Yhteinen tekeminen ja toisen ihmisen kohtaaminen erilaisissa virkistystoiminnassa saattaa edesauttaa ystävyyssuhteiden solmimista ja ehkäistä syrjäytymistä.
Onneksi on näitä toimijoita, jotka tarjoavat arvokkaita osallisuuden paikkoja nuorille. Kansainvälinen, vapaaehtoistoiminnan muoto, Best Buddies- toiminta rantautui Suomeen 2000- luvun alkupuolella. Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektin kautta 2000- luvun alkupuolella alkanut toiminta on jatkunut vakiintuneena toimintamuotona vuodesta 2015 saakka. Erityisen hienoa on, että tavoitteena on nimenomaan tasavertainen kaveruus kehitysvammaisen ja vammattoman ihmisen välillä. Vapaaehtoispohjalla toimiva Kaveritoiminta on yksi keino edistää suvaitsevaisuutta ja osallisuutta, jokaisen mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä. (Tukiliitto 2021). Tukiliiton kaveri-toiminasta löytyy lisätietoa Yhdenvertainen kaveritoiminta | Tukiliitto
Tänä päivänä myös sosiaalisen median kautta on mahdollista löytää uusi kavereita. Kohdataan on sosiaalisen median palvelu, joka on kehitetty erityisesti tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Kohdataan -palvelu on rakennettu yhdessä käyttäjien kanssa ja siinä on siten osattu huomioida palvelun käyttäjien erilaiset toiveet ja tarpeet. Siinä voi esimerkiksi viestiä myös kuvien, ääniviestin ja videon kautta. Kohdataan -somea ylläpitää Kehitysvammaliitto. Palvelun on kehitetty Kehitysvammaliiton ja Mieli Ry:n kanssa, taustalla juuri kasvava huoli yksinäisyydestä ja sen kokemusten lisääntymisestä varsinkin tänä aikana, kun fyysinen kohtaamien on entistä vaikeampaa. (Räisänen 2021). Kohdataan –somesta lisätietoa löytyy osoitteesta https://kohdataan.fi
Valtakunnallinen Kehitysvammaisten Tukiliitto tarjoaa edellä mainitun Kaveritoiminnan lisäksi myös muuta monipuolista toimintaa ympäri Suomea. Tukiliitto on kansalaisjärjestö, jonka jäseniä ovat paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset yhdistykset. Jäsenyhdistyksiä on jo yli 150. Yksi niistä on Vantaalla toimiva Vantaan kehitysvammaisten tuki ry. Tämä jäsenyhdistys on perustettu v 1965 ja sen perusajatuksena on huolehtia kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä etujen valvomisesta, tiedottamisesta sekä järjestää harrastustoimintaa eri ikäryhmille. Yhdistys edistää kehitysvammaisten ja heidän perheittensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua järjestämällä mm. monipuolista virkistystoimintaa (Vantaan kehitysvammaisten tuki ry 2021a)
Yhdistyksen toimintasuunnitelmaan onkin vuodelle 2022 kirjattu yhdistyksen jäsenten aktiivisuuden lisäämiseksi tehtävä työ. Toimintasuunnitelmassa todetaan seuraavaa: Yhdistyksen jäsenistöllä on mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämien erilaisten liikuntakerhojen toimintaan. Yhdistys osallistunee Suomen Vammaisurheilu VAU ry:n toimintaan. Tavoitteena on muodostaa paikallisten urheilujärjestöjen sisälle lisää vammaisille tarkoitettuja erityisryhmiä. Liikunnan lisäksi yhdistys pyrkii edesauttamaan ja järjestämään näkemyksiä avartavia ja henkisiä voimavaroja lisääviä vapaa-ajan toimintoja. Erityisesti yhdistys pyrkii lisäämään ja huomioimaan asuntoloissa ja ryhmäkodeissa asuvien jäsenten mahdollisuuksia osallistua järjestön toimintaan ja sen järjestämiin erilaisiin aktiviteetteihin ja kerhoihin. Yhdistys pyrkii myös kehittämään ennestään suuren suosion saanutta leiritoimintaa ja kerran kuukaudessa pidettävää karaokediskoa jäsenistön virkistykseksi. (Vantaan kehitysvammaisten tuki ry 2021b). Toiminnasta lisätietoa löytyy osoitteesta https://vantaan-kv-tuki.net/yhdistys/ ja valtakunnallisesta Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminnasta Tukiliitto | Kehitysvarmmaisten Tukiliitto ry
Myös kunnalliset toimijat järjestävät nuorisotoimen kautta erilaisia harrastusmahdollisuuksia kaikille nuorille ja erityisryhmille löytyy myös omia harrastusryhmiä. Näistä löytyy tietoa kaupunkien internetsivuilta nuorisotoimen alta. Esimerkiksi Helsingistä on vuosia järjestetty Sankarit-toimintaa, jossa yhtenä osana on oma teatteriryhmänsä. Lisää Sankari-toiminnasta saa tietoa osoitteesta https://nuorten.helsinki/tekemista-ja-paikkoja/harrastuksia/sankarit/ Hienointahan olisi, että vammainen nuori voisi olla mukana ilman “erityisstatustaan” kaikessa nuorille tarkoitetussa toiminnassa oman toimintakykynsä ja mielenkiintonsa mukaisesti.
Vammaisten nuoren yksinäisyys tutkimuksessamme ja siihen vastaaminen
Tässä blogitekstissä ja meidän kirjoittajien tutkimuksessa on nähtävissä se, miten yksinäisyyden kokemukset haavoittavat ihmistä syvästi. Näin on myös kehitysvammaisen nuoren kohdalla. Olemme todenneet, että vammaisilla nuorilla on paljon yksinäisyyden kokemuksia. Silti he haluavat samanlaisia kokemuksia elämästä kuin muutkin ihmiset. He haluavat olla mukana, osallistua, kuulua maailmaan ja he haluavat ystäviä. Kehitysvammaiset nuoret eivät halua olla yksin.
Olemme todenneet, että harrastusmahdollisuudet niin vammaisjärjestöjen kuin kunnallisten toimijoidenkin tarjoamana, voivat olla väylä vammaisille nuorille löytää ystävyyssuhteita ja kokea sitä kautta merkityksellisyyttä. Mutta miksi osallisuus virkistystoimintaan on tärkeää ja vaalimisen arvoista? Koska se estää vammaista syrjäytymiseltä. Koska osallisina vammainen voi hyvin ja sillä on iso merkitys yksilön onnellisuudelle: minä osaan, minä onnistun, minä olen yhtä hyvä, kun muutkin ja minä kuulun tänne, tähän maailmaan.
LÄHTEET:
Painetut
Riihimäki, J. 2021. Kun ei ole ketään. 18.11. 2021. Helsingin Sanomat 2021, C 6-7.
Junttila, N. 2015. Kavereita nolla. Lasten ja nuorten yksinäisyys. Tammi
Räisänen, T. 2021. Kohdataan –somesta uusia ystäviä ystäviä. Autismi 4/2021, 10.
Valjakka, T. 2021. Moni vammainen jää lähikoulussa vaille tarvitsemaansa tukea. Autismi 4/ 2021 10-11.
Sähköiset
Ahola, S., Pollari, K. 2018. Verkkodokumentti. Viitattu 20.11.2021. Lapsella on oikeus osallisuuteen – vammaisuudesta riippumatta (julkari.fi) .
Eriksson, S. 2021. Vaikeimmin vammaisten nuorten liikunnallinen osallisuus ja liikuntakäytäntöjen etnografia. Ketju-lehti. Verkkodokumentti. Viitattu 28.11.2021. https://ketju-lehti.fi/aiheet/tutkimuksessa-tapahtuu/vaikeimmin-vammaisten-nuorten-liikunnallinen-osallisuus-ja-liikuntakaytantojen-etnografia/
Kanste O, Sainio P, Halme N, Nurmi-Koikkalainen P. 2017. Toimintarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun saaminen – Toteutuuko yhdenvertaisuus? Viitattu 20.11.2021 Toimintarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun saaminen – Toteutuuko yhdenvertaisuus? Kouluterveyskyselyn tuloksia (julkari.fi)
Kanste O, Sainio P, Halme N, Nurmi-Koikkalainen P. 2017. Toimintarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun saaminen. THL. Verkkodokumentti. Viitattu 30.11.2021. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135231/URN_ISBN_978-952-302-838-8.pdf?sequence=1
Kehitysvammaliitto. 2015. Vammaisuus ja yksinäisyys. Vammaisuus yksinäisyystutkimuksen ja politiikan marginaalissa. Ketju-lehti (6). Verkkodokumentti. Viitattu 20.11.2021. https://ketju-lehti.fi/aiheet/tutkimuksessa-tapahtuu/vammaisuus-ja-yksinaisyys/
Langel K. 2021. Kehitysvammaisen toiminnallinen ja yhteisöllinen osallisuus. Tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Verkkodokumentti. Viitattu 30.11.2021.https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/78428/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-202111015455.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mielenterveystalo. 2021. Yksinäisyys ja mielen hyvinvointi. Verkkodokumentti. Viitattu 22.11.2021. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_ikaihmisten_mielenterveydesta/mielen_hyvinvointi/Pages/%C3%BDksinaisyys_ja_mielen_hyvinvointi.aspx
Nyyti Ry. 2021. Yksinäisyys. Verkkodokumentti. Viitattu 22.11.2021. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/yksinaisyys/
Rantapere, T. 2020. Vammaisuus, yksinäisyys ja korona-aika. Turun sanomat. Puheenvuoro. Verkkodokumentti. Viitattu 20.11.2021. https://www.ts.fi/puheenvuorot/5054404/Vammaisuus+yksinaisyys+ja+koronaaika
Suomen punainen risti. STT-Viestintäpalvelut. 2021. Yksinäisyys on räjähtänyt Suomessa. Verkkodokumentti. Viitattu 22.11.2021. https://www.sttinfo.fi/tiedote/yksinaisyys-on-rajahtanyt-suomessa-asialle-on-tehtava-heti-jotain?publisherId=1504&releaseId=69900372
Suomen yk-liitto. 2021. Vammaisten oikeudet. Verkkodokumentti. Viitattu 9.12.2021. https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/ihmisoikeudet/vammaisten-oikeudet
Teittinen A. 2015. Vammaisuus ja yksinäisyys. Ketju-lehti. Verkkodokumentti. Viitattu 30.11.2021. https://ketju-lehti.fi/aiheet/tutkimuksessa-tapahtuu/vammaisuus-ja-yksinaisyys/
Teittinen A., Vesala H. 2015, 25-31. Vammaispalveluja tarvinneiden taloudellinen tilanne ja osallistuminen – ATH-tutkimuksen tuloksia. Teoksessa Yksinäisyys ja osallistuminen, ATH-tutkimuksen tuloksia – Järjestökentän tutkimusohjelma. Murto, J., Pentala, O., Helakorpi, S., Kaikkonen, R. (toim.) Verkkodokumentti. Viitattu 28.11.2021. Yksinäisyys ja osallituminen ATH-tutkimuksen tuloksia.indd (julkari.fi)
Tilastokeskus. 2019. Elinolotilasto 2018. Verkkodokumentti. Viitattu 20.11.2021. https://www.stat.fi/til/eot/2017/eot_2017_2019-05-24_tie_001_fi.html
Tukiliitto 2021. Viitattu 26.12.2021. Kaveri-, Best Buddies- ja Kaverimeininki-projektit | Tukiliitto
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma 2020–2023. Tavoitteena nuoren merkityksellinen elämä ja osallisuus yhteiskunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:2. Viitattu 31.12.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162007/OKM_2020_2_VANUPO_fi_u.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vammaispalvelun käsikirja. 2021. Vammaisalan järjestöt. Verkkodokumentti. Viitattu 28.12.2021. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vammaisalan-toimijoita-ja-jarjestoja/vammaisalan-jarjestot
Vantaan kehitysvammaisten tuki ry. 2021a. Vktry toimintasuunnitelma 2022. Verkkodokumentti. Viitattu 28.11.2021. https://docs.google.com/document/d/1StSl_u0Vib9YKgLaMrLjXsgSWhOqh6ko/edit
Vantaan kehitysvammaisten tuki ry. 2021b. Verkkodokumentti. Viitattu 28.12.2021. https://vantaan-kv-tuki.net/yhdistys/